Kaikessa luovassa kirjoittamisessa aistien hyödyntäminen on tärkeää. Aistit vievät lukijan maailmaan, jossa nähdään kuullaan, haistetaan, maistetaan, tunnetaan. Aisteja on useita, käyttökelpoisia niistä ovat kaikki:

Suomalaiset ovat ahkeria runoilijoita. Vaikka haluaisit runosi pöytälaatikosta päivänvaloon, voi päähäsi pingahtaa kysymyksiä kuten: Miten runo kirjoitetaan? Onko siinä jotain sääntöjä? Pitäisikö minun tietää jotain enemmän? Tämä bloggaus tarjoilee seitsemän vinkkiä, jota sinun kannattaa pohtia kun seuraavan kerran haluat kirjoittaa runon. No miten runo kirjoitetaan? Ota ensiaskeleet tämän blogiartikkelin avulla! Sara Teasdale kirjoitti tämän runon vuonna 1914, muistelman syksystä, joka on täynnä aistillisia näkö- ja ääniyksityiskohtia. Se on mietiskelyä kauden hyvästelemiseksi ja pian alkavan kauden muiston sinetöimiseksi runoilijan mieleen. Parhaiten opit runouden eri tyyleistä lukemalla. Kipaise kirjastoon, kaivele hyllystä tai pyydä kirjastohenkilökuntaa hakemaan sinulle erityyppistä runoutta: proosarunoja, säkeistömittaa, visuaalista runoutta, haikuja, tankoja, vanhoja klassikkoja ja uusinta uutta.Lisäksi rouva Haukio halusi palkita kunniamaininnalla 6-vuotiaan Ottilia Vuorikurun nimimerkillä Pihla 6 v. lähettämän runon: Jos runosuonesi on tukossa, ja haluat kirjoittaa runon, mutta et tiedä, mistä aloittaa, voit ottaa avuksesi vaikkapa jonkin seuraavista Runo kumpuaa alitajunnasta, joskus yhtäkkiä ja yllättäen, ehkä lenkkipolulla, leipoessa, autoa rassatessa tai kauppareissulla. Joillekin runot kumpuavat aamuhämärissä ja toisille yön pimeydessä. Tai runo syntyy, kun vain istuu ja alkaa kirjoittaa. Raatilaiset kertoivat, että kokonaisuudessa korostui kirjoittajien henkilökohtainen suhde luontoon, ja monissa oli tarkkoja, aidon tuntuisia havaintoja. Monet runot kantoivat huolta tulevasta, mutta päällimmäiseksi tuntui jäävän luontoa kohtaan tunnettu kiitollisuus. Koronakeväästä johtuen runoaineistossa korostuu luonnon merkitys poikkeusaikoina. Mutta jos toivot, että muutkin lukevat runojasi, on tärkeää miten paljon tai vähän runosi lukijaa puhuttelee ja onko runoasi mielekästä lukea. Jos kirjoitat vain itsellesi, voit vähät välittää runouden kirjavista konsteista ja keinoista.

Jumaltaruja sivistyneille roomalaisille lukijoille. Monen modernin teoksen taustavaikuttaja. Dante Alighieri: Jumalainen näytelmä* Runouden hienous on siinä, ettei siinä loppujen lopuksi ole mitään pakollisia sääntöjä. Olo on kuin karkkikaupassa: voin kirjoittaa mistä vain ja miten vain! Runot ovat tunteiden tiivistymiä. Kohtaamme niitä onnittelupuheissa, korteissa, muistovärssyissä, rakkaudentunnustuksissa ja salaisimmissa päiväkirjoissamme. Parhaat runot antavat lohtua, tuottavat iloa ja viestivät jotain sellaista, mihin muuten ei ole sanoja. värssyjä, suruadressiin, surunvalitteluun, muistorunoja, värssyjä kukkavihkoon, hautaseppeleeseen, muistopuheeseen, kuolinilmoitukseen, eri lajeihin ja katso omia pöytälaatikkorunojasi: entä jos koettaisit kirjoittaa itsellesi vähän oudompaan tyyliin?Runoissa oli valtava määrä tarkkoja havaintoja, ne eivät olleet paperinmakuisia, kuvaili kilpailun esiraatiin kuulunut kirjallisuuskriitikko Aleksis Salusjärvi. Meillä ifolorilla on tapana lähettää joulukortteja, joissa on kirjoittamamme jouluruno. Joka vuosi runosuonestamme syntyy uusi joulurimpsu. Tässä niistä muutama. muistovärssy adressiin, Eino Leinon suruvärssyt, muistovärssy Saima Harmaja, Aleksis Kiven muistovärssyjä, muistovärssyjä Uuno Kailas, Kaarlo Sarkia, Jukka Aalhon ja tekoälymallien yhteinen runokirjasarja Aum Golly tiivistää 2020-luvun mahdollisuudet kansien väliin.

John Keatsin vuoden 1820 oodi syyskaudelle on yksi romantiikan runollisen liikkeen suurista klassikoista. Runo on rikas kuvaus syksyn kauneudesta, joka keskittyy sekä sen rehevään ja aistilliseen hedelmällisyyteen että melankoliseen lyhennykseen lyhyistä päivistä. Keats päättää runonsa tuoden esille kauden päättymisen ja löytäen rinnakkaisuuden varhaisen illan auringonlaskun kauneudesta. Hänen sanansa kuvaavat kummittelevaa kauneutta hiljaisessa talvessa.Haluan sydämestäni kiittää niitä kaikkia, jotka innostuivat lähettämään runojaan, Haukio kertoi Ylen haastattelussa. Parhaiten pintansa vakiomittaisista runoista ovat ehkä pitäneet haikut ja tankat, joiden ikiaikainen viehätys lienee osaltaan siinä, että vaikka tavuja on oltava tietty määrä, ei lopputulos kuulosta mitenkään tiukan sidotulta. Suomen luonnon päivän kunniaksi järjestetty luontorunokilpailu saavutti yllätyssuosion. Kilpailuun lähetettiin 3216 runoa, neljällä eri kielellä.

Artikkelin lopussa voit keskustella finalistirunoista pe 4.9.2020 klo 17 asti. Tässä muut 28 finalistia Tasapainon Avaimet® kirjoittajan työkaluna – yhdistelmä länsimaisen psykologian tietoutta ja itämaista viisauttatai mikä on se lintu joka joskus illalla laulaa silleen että hu huuuu huu, huu huu, hu huuuu huu, huu huu... Esiraati ja Suomen luonnon päivän ohjausryhmä valitsivat runojen joukosta 30 finalistia, joista runoilija, tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio valitsi voittajan. Esiraadissa toimivat kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi, kriitikot Vesa Rantama ja Aleksis Salusjärvi sekä kirjastovirkailija Henriika Tulivirta.